Odotin suuria, kun kuulin, että Assassin´s creed-pelisarjasta tehdään elokuva. Olen pelannut ensimmäisestä pelistä Revelationsiin saakka, mutta kolmannesta eteenpäin en ole enää pelannut. Jätin siis pelaamiseni niin sanottuun Ezion aikakauteen ja olen tyytyväinen siihen.
Vaikka ei olisikaan pelannut kaikkia pelejä, juoni on silti aika samanlainen kaikissa peleissä: sarjan päähenkilö Desmond Miles kuuluu assassiinien veljeskuntaan ja hän pystyy palaamaan esi-isiensä aikakausiin Animus-laitteen avulla. Pelissä on paljon keksittyjä hahmoja, mutta myös oikeitakin hahmoja kuten Niccolo Macchiavelli sekä Leonardo Da Vinci.
Pelin juoni oli tiivistettynä tuollainen, mutta entäpäs elokuvan juoni? Elokuvan päähenkilö on Callum Lynch (Michael Fassbender, joka on muuten tunnettu X-Men-sarjan nuori Magneto), joka on joutunut vankilaan taposta, mutta Abstergo-firma ottaa hänet hoiviinsa, koska heillä on tehtävä saada haltuunsa Edenin Omena, ikiaikainen artifekti, jolla voi hallita ihmisten mieliä. Callum on hämmentynyt ja hyvin vastahakoinen, mutta asiat selviävät heti, kun hän siirtyy Animus-laitteen avulla esi-isänsä muistoon vuoden 1492 Madridiin.
Heti elokuvan alkaessa tajusin, että elokuvan pitäisi sijoittua ensimmäisen Assassin´s creed-pelin aikaan, mutta Lähi-Idän ja vuoden 1191 sijaan ollaankin vuodessa 1492 ja Madridissa. Ajattelin, että elokuvan alussa näkyvä hahmo olisi Alta'i'r, mutta se olikin Alguar eli ei yhtään sinne päin. Ja päähenkilö Callumia ei ole koskaan, siis missään, pelissä mainittu. Toisin sanoen, Assassin's creed-elokuva on vain ottanut saman konseptin, mutta täysin uuden tarinan. Sitä en oikeastaan osannut odottaa ja siksi olin hyvin pettynyt. Olisin hyvin paljon toivonut, että tarina olisi käsitellyt Subject 16:a, erästä ihmistä, joka jäi Animus-laitteen vangiksi. Mutta sen sijaan, elokuvassa ei ollut ketään, joka olisi ollut missään pelisarjan pelissä.
Pitää kyllä vedota siihen, että sentään Resident Evil-elokuvasarjassa on hahmoja, jotka ovat peleistä, kuten Jill Valentine, Nemesis ja Claire Redfield. Sen sijaan elokuvasarjan päähenkilö Alice on keksitty elokuvia varten. Se toimii edes jotenkin, mutta sentään elokuvat ovat jollainlailla uskollisia pelisarjalle.
Elokuvan Animus-laite oli myös hyvin epämääräisen näköinen. Se oli tehty kouran näköiseksi, jossa Callum vain roikkui ja oli ikään kuin transsissa, koska hän oli hereillä koko Animus-kokemuksen ajan. Peleissä Animus-laite on ikään kuin makuualusta, johon mennään nimenomaan nukkumaan ja tutkijat nauhoittavat kaiken, mitä Desmond näkee. Elokuvassa kaikki mitä Callum näkee, näkyy myös hänen ympärillään ja kaikki muutkin siis paljain silmin pystyvät sen näkemään. Olisi ollut hienoa, että pelien Animus-laite olisi vaikka näkynyt elokuvassa ja elokuvan Animus-laite olisi ollut paranneltu versio pelin Animuksesta. Mutta ei.
Siinä vaiheessa, kun tajusin, ettei elokuva liity pelisarjaan mitenkään, yritin katsoa sitä täysin tietämättömin silmin. Se oli vaikeaa, koska koko ajan elokuva heitti vääryyksiä silmiini, joita oli vaikea väistää. Hyvä ystäväni on Resident Evilin fani ja siksi hän menee katsomaan kaikki Resident Evil-elokuvat, vaikka nekään eivät aina noudata pelien juonta. Menin katsomaan Assassin's creed-elokuvan, koska pidin paljon pelisarjasta, mutta elokuvassa oli vain sama idea. Oikeastaan mikään ei ollut samanlaista kuin peleissä ja se on asia, joka kaikista eniten ärsytti elokuvaa katsoessa.
Toisin sanoen, jos tietää vain Assassin's creedien idean, mutta ei hahmoja tai juonta, elokuvasta nauttii täysin siemauksin. Sen sijaan, jos on yhtään pelannut tai millään lailla perehtynyt peleihin, elokuvasta ei nauti. Elävä esimerkki: appivanhempani pitivät elokuvasta hyvin paljon, mutta minä ja poikaystäväni emme. Kyllähän elokuvan voi mennä katsomaan ihan mielenkiinnosta, mutta en itse suosittele sitä pelien faneille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti