Pelit, joihin palaan aina uudelleen

Sama homma tapahtuu elokuvien, biisien ja kirjojen kanssa. Joskus jokin peli on niin hyvä, että se on pakko pelata jossain vaiheessa uudelleen. Tässä on muutama peli joiden pariin olen palannut yhä uudelleen ja uudelleen.

Alice:Madness returns
En osaa sanoin kuvailla kuinka käsittämättömän hieno peli tämä on. Kerrankin pelattava hahmo on todella cool nainen, joka hakkaa kaikki. Olen pelannut tämän nelisen kertaa läpi. En ole vieläkään kyllästynyt tähän. Olen tämän pelin fani.

Far Cry 3 
Ostin tämän heti kun täytin 18 ja en ole katunut hetkeäkään. Tässä pelissä on kaksi loppua, siksi pelasin sen heti uudestaan läpi. Mutta olkoon tässä pelissä vaikka vain yksi loppu, pelaisin sen ihan milloin tahansa läpi uudestaan. Olen useaan otteeseen harkinnut tatuoivani tataun, mutta se on vielä toistaiseksi harkinnassa.

Beyond: Two souls 
Tässä pelissä taas on monia loppuja ja kaikki ne ovat hyvin erilaisia. Pelin aikana tehdyt valinnat vaikuttavat pelin loppuun, siksi tätä pitää pelata hyvin monta kertaa läpi. Peli on myös vangitseva elokuvamaisuudellaan ja mahtavilla näyttelijöillään. 
Spyro 2: Gateway to Glimmer/ Ripto's rage 
Nostalgiaa, nostalgiaa... Tämän pelin pelaamisesta tulee aina niin käsittämättömän hyvä tunne. Ikään kuin palaisi takaisin niihin huolettomiin lapsuuden aikoihin, jolloin juoksin isoveljeäni karkuun ja piilouduin sängyn alle. Kiitän Playstation Storea sydämeni pohjasta, että he antoivat minulle tilaisuuden pelata tämän pelin uudestaan, sillä en tiedä yhtään mihin tämä peli päätyi, sillä se ei ole minun pelihyllyssäni.

Metal Gear Solid 3: Snake Eater 
Tämän olen pelannut vasta kaksi kertaa läpi, mutta olen jo tovin harkinnut tämän aloittamista uudelleen. Tämä on oma henkilökohtainen suosikkini kaikista Metal Gear Solideista. Pidän pelin haasteellisuudesta, Snake Eater ei ole yhtä helppo kuin esimerkiksi Sons of liberty.

Crash Bandicoot-sarja 
Tarkoitan nyt niitä Crash Bandicooteja, jotka Naughty Dog on tehnyt. Sormet ja varpaat eivät riitä edes siihen, kuinka monta kertaa olen pelannut Cortex strikes backin. Crash Bandicoot on hyvin lähellä sydäntäni, koska se edustaa klassista tasohyppelyä ja lapsuuden hyviä päiviä.
The Last of us 
En ole zombien ystävä, mutta tämä peli toimii hyvin. Tätä peliä ei ole turhaan hehkutettu, koska se on tittelinsä ansainnut. Heti kun saan nettiyhteyden toimimaan, hankin lisäosa Left behindin. Haluan tietää tästä pelistä kaiken. Tietysti pitää pieni varoituksen sananen sanoa, että kuumotushiki on hyvin vahvasti läsnä tätä peliä pelatessa.


Odin sphere  
Tämä peli on jostain syystä hieman tuntemattomampi, mutta se on yksi suosikeistani. Pelihahmoja on viisi ja jokaisella on omanlainen taistelutyyli ja jokaisella on oma tarinansa. Pidän hyvin paljon pelin tarinasta ja tämä on niitä harvoja pelejä, joka sai sydämeni värähtämään ja silmäni kostumaan.


Sly 2: Konnakopla & Sly 3: Konnien kunnia 
Henkilökohtaisesti pidän enemmän Sly 2:sta, mutta Konnien kunniassa on myös paljon hyviä ominaisuuksia, joita ei Konnakoplassa ole. Olen kyllä pelannut Sly Raccoonin ja Thieves in timen, mutta näitä kahta olen pelannut kaikkein eniten. Pidän Sly-sarjan hahmoista ja siitä, että keikkoja on monenlaisia. Lempihahmoni on Murray, koska hän on se, joka vetää kaikkia turpaan kyselemättä mitään.