Hullun kissatädin pelinurkkaus: Cosplay: Desucon Frostbite 2017

Jo viime vuonna aikataulutin cosplay-kalenterini eli mikä asu mihinkin coniin. Olin alunperin ajatellut Kingdom Heartsin Aquaa (joka minulla oli siis viime vuoden Frostbitessa), mutta sitten sainkin paljon paremman idean: tekisimme niin sanotun paricossin poikaystäväni kanssa. Päätimme, että olemme Roope Ankka ja Kultakimallus Roopen nuoruudesta. Tämä päätös tuli puhtaasti siitä, koska olemme luonteeltamme hyvin samanlaiset kuin kyseiset hahmot.

Menimme Frostbiteen vain lauantaina, koska sunnuntaina Patrik meni yövuoroon ja olimme perjantaina molemmat töissä. Menimme lauantaina katsomaan AMV-kisoja, oikeastaan mihinkään muuhun emme menneet (luentojen aiheet eivät oikein matchanneet meidän mieltymyksiämme).
Conipäivän aamu ei alkanut kovin hyvin, koska kun näin pukuni kokonaisuudessaan, vihasin sitä. Siitä ei tullut sellainen, mitä odotin. Aluksi ajattelin, että en mene ollenkaan, mutta Patrik läimi minuun puhtia. Ei hän oikeasti läiminyt, mutta siis puhui minut lähtemään. Olisin kyllä katunut jos en olisi lähtenyt. Mutta lähtö kuitenkin venyi, koska asuani varten jouduin panostaa tavallista enemmän. Olin ostanut siniset piilolinssit ja mietin, että miksi ne eivät mene silmiini. Ne olivatkin sellaiset, jotka suurentavat silmää, joten piti hieman kikkailla niiden kanssa. Lisäksi, laitoin tekoripset ensimmäistä kertaa. Pakko sanoa, että en meinannut itsekään tunnistaa itseäni.

Paikan päällä vaihdoimme liput rannekkeisiin ja lähdimme kuvaamaan asujamme. Tätä pitäisi kyllä aina tehdä coneissa, koska saimme hyviä kuvia. Aloitimme kuvauksen heti, koska oli vielä valoisaa. Ulkona ei ollut niin hirveän kylmäkään, joten pystyin hyvin olemaan asussani.
Olen kyllä aika ylpeä Patrikin asusta, koska tein hänen paitansa. Aluksi mietin, onko se ihan tyhmän näköinen, mutta kun näin sen hänen päällään, palat vain loksahtivat paikalleen. Patrik oli kyllä hyvännäköinen Roopena.

Kuvaamisen jälkeen menimme katselemaan kauppa- ja taidekujaa. En itse osanut mitään, mutta sen sijaan Patrik löysi kaikenlaista itselleen ja meille. Hän esimerkiksi osti uuden PS3-ohjaimen, koska oli vahingossa rikkonut edellisen kaatamalla sen päälle limua. Hän myös osti kaksi juomapikaria sekä Assassin's creed-veitsen.
Kävimme myös syömässä Burger Kingissä ja kaikki tuijottivat. Ymmärtäähän sen, koska olimme aika erikoisen näköisiä. Tuijotukseen tottui aika nopeasti ja emme olleet ainoita, jotka olivat erikoisen näköisiä.

Itse AMV-kisa oli mukava. Siinä oli kyllä teknisiä ongelmia alussa, mutta itse videoiden aikana ei ollut minkäänlaisia ongelmia. Jotkut videot olivat mielettömän hyvin editoitu ja salaa toivoin, että joskus saisin itsekin tehtyä tarpeeksi hyvän videon, että se näytettäisiin AMV-kisoissa. Pidän myös kisoista siksi, että sieltä saa hyviä vinkkejä sarjoihin, mitä voisi alkaa seurata. Patrik ainakin ihastui yhteen videoon todenteolla.

Lähdimme kotiin kymmenen aikaan illalla ja olimme molemmat ihan poikki. Menin oikeastaan heti nukkumaan, mutta Patrikin piti vielä valvoa. Seuraavana päivänä kokeilimme uutta ohjainta pelaamalla Minecraftia.