Arvostelussa: Kingdom Hearts: Re: Chain of memories

 
Re:Chain of memories alkaa siitä, mihin ensimmäinen Kingdom Hearts jäi: Sora, Hessu ja Aku yrittävät löytää kuningas Mikin ja Soran ystävän Rikun. Kolmikko kuitenkin löytää kummallisen linnan ja mies mustassa kaavussa kertoo linnan olevan Castle Oblivion. Kaapumies myös kertoo, että linnassa taistellaan korteilla ja että löytääkseen jotain arvokasta, on menetettävä jotain.

Sora kumppaneineen suuntaavat ensimmäiseksi Traverse Towniin, jossa asukkaat ovat unohtaneet Soran, mutta silti tietävät hänen nimensä. Sora on hämillään, koska hän ei ole unohtanut kaupungin asukkaita.
Soran siirtyessä muihin maailmoihin, hän alkaa menettää muistojaan. Hän ei esimerkiksi muista Jack Skellingtonia eikä hän muista Soraa.
Kaiken takana on Organisaatio XIII, uusi vihollisjoukko. Sydämettömien lisäksi Organisaation väkeä vedetään turpaan. Maailmoissa on kuitenkin samat tutut naamat ja samat tutut viholliset.

Pelissä pelataan myös Rikulla, mutta vasta sitten kun on läpäissyt Soran tarinan. Tai ainakin luulen niin, koska en ole päässyt vielä pelaamaan Rikulla ja siihen minulla on erittäin hyvä syy.

Tässä on esimerkki tyypillisestä kortista

Pelissä tosiaan pelataan korteilla. Jos sinulla on vahvempi kortti kuin vihollisella, pystyt lyömään häntä. Jos sinulla ei ole vahvempaa, korttisi menee rikki. Kortteja on tietty määrä ja niiden loppuessa, täytyy ladata ne takaisin, mutta se tulee kestämään aina seuraavalla latauskerralla pidempään. Taisteluissa olet yksin, mutta välillä ystäväkortit ilmestyvätt maahan ja kyseistä korttia käyttämällä ystävä tulee apuun.

Kaapumies osaa tiivistää asian hyvin.

Nyt on pakko kertoa teille hyvät lukijat minkälainen paskaläjä tämä peli on. Ensimmäinen asia, mikä Kingdom Hearts- pelisarjasta tulee mieleen, on se, että vihollisia vedetään turpaan niin kovaa kuin voi. X-näppäin suorastaan syttyy tuleen, kun sitä näpyttää niin paljon. Mutta Re:Chain of memoriesissa tämä ilo on viety. Nyt pitää tarkkailla, miten käyttää lyöntinsä. Jos vahingossa lyö huti, niin siitä lyönnistä lähtee kortti pois.

En ole oikeastaan koskaan arvostanut Akun ja Hessun apua, mutta tätä peliä pelatessa olen suorastaan kaivannut heitä. On jotenkin tyhmää pelata ilman heitä. Tai no, kyllä heidän kanssa voi tapella, kunhan on oikea kortti.

En ole päässyt ensimmäistä virallista maailmaa läpi, koska olen jumissa. Yleensä nämä jumiutumiset kestävät päivän tai kaksi, mutta tämä on kestänyt jo liian kauan. Valitsin maailmakseni Monstron ja luultavasti (toivottavasti) viimeinen tehtäväni siellä on saada Monstro yskäisemään sankarimme ulos. Tehtävänä on siis tapella Sydämettömiä vastaan tarpeeksi hyvin, jotta yläkulmassa oleva mittari täyttyy. Olen Hessun avulla saanut mittarin aika korkealle, mutta ilo hyytyy siinä vaiheessa kun pitäisi taas jatkaa yksin. Kortit loppuvat, pitää ladata, mittari tyhjenee sillä välin eikä ystäväkortteja enää tipu.

Tässä on Pluto-kortti, mikä on aivan helvetin huono. Tällä ei tee mitään. Välttäkää tätä.

Vieläkin kurjempaa tässä tilanteessa on se, että haluaisin todella tietää, mitä pelissä tapahtuu. En kuitenkaan ole päässyt yhtään pidemmälle ja kortit vie pelaamisintoni. Olen vakavasti harkinnut sitä, että etsin Youtubesta jonkun, joka on pelannut pelin läpi. Katson vain ne videot ja tiedän mitä on tapahtunut.
Mutta en millään haluaisi jättää peliä kesken. Kyse on ylpeydestäni. Yritän vielä vetää niitä saatanan Sydämettömiä turpaan, jotta Monstro sylkäisisi minut ulos sieltä helvetistä. En ole koskaan tykännyt Monstrosta. Enkä oikeastaan Plutostakaan.

Arvostelussa: Kingdom Hearts Final Mix

Viime syksynä Suomeen ja kaikkialle maailmaan rantautui Kingdom Hearts - HD 1.5 ReMix -, jossa on yhdessä levyssä kolme peliä: Suomessa ennennäkemätön Kingdom Hearts Final Mix, Kingdom Hearts: Re: Chain of memories ja Kingdom Hearts: 365/2 Days.
Tähän mennessä olen pelannut vain Kingdom Heartsin ensimmäisen ja toisen osan, joten olin hyvin iloinen 1.5 ReMixin saapumisesta. Ostin pelin käytettynä Tikkurilan videopelidivarista syntymäpäivänäni ja aloitin ensimmäisen osan välittömästi.

Tarinan päähenkilö ja ainoa pelattava hahmo on 14-vuotias Sora, joka asuu yhdessä ystäviensä Rikun ja Kairin kanssa Destiny Islands- saaristolla. He ovat yhdessä päättäneet lähteä saaristolta muihin maailmoihin, mutta heidän suunnitelmansa murentuvat, kun yliluonnollinen myrsky pyyhkäisee saaren pimeyteen. Sora erkanee ystävistään ja kaikessa temmellyksessä hän saa haltuunsa avainmiekan, jolla hän voi taistella pimeydestä tulleita Sydämettömiä vastaan.

Samaan aikaan Disney linnassa hovitaikuri Aku Ankka huomaa kuningas Mikin kadonneen. Mikki on kuitenkin antanut Akulle ja hoviritari Hessu Hopolle tehtävän: heidän tulee löytää avain ja pysytellä tämän kanssa. Niinpä Aku ja Hessu lähtevät Traverse Towniin etsimään Leon-nimistä miestä, joka osaa auttaa.
Sora on päätynyt saareltaan Traverse Towniin ja siellä hän kohtaa Akun ja Hessun. He pyytävät Soraa tulemaan mukaansa etsimään kuningas Mikkiä, Rikua ja Kairia.

Pelin ideana on siis mennä maailmaan, tapella Sydämettömien kanssa, voittaa vihollinen, sulkea avaimenreikä ja mennä toiseen maahan. Tiivistetty juoni saattaa kuulostaa tylsältä, mutta jokaisessa maailmassa on oma juonensa ja joissakin maailmoissa saadaan tietoa Rikun, Kairin ja kuningas Mikin sijainnista.
Maailmat ovat kaikki Disney-elokuvista tuttuja, kuten myös hahmotkin. Sydämettömät vaihtelevat maailmoittain ja yleensä ne ovat maailman teemaan sopivia. Esimerkiksi: Tarzanin viidakossa on Sydämettömiä, jotka ovat ottaneet apinan muodon.

Tässä on perus Sydämetön. Niitä näkyy vähän kaikkialla.

"Tavallisella" Kingdom Heartsilla ei ole oikeastaan mitään erityisempää eroa Final Mixiin, mutta jotkut välianimaatiot ovat uusia. Välianimaatiot saa skipattua (onneksi) Final Mixissä. Joillekin Sydämmettömille on annettu uudenlainen ulkomuoto Final Mixissä ja jopa uusia Sydämmettömiä on lisätty peliin.
Final Mixissä on myös liuta uusia liikkeitä Soralle. Taistelu on mielestäni paljon helpompaa kuin "tavallisessa" Kingdom Heartsissa juuri uusien voimakkaiden liikkeiden avulla. "Tavallisessa" Kingdom Heartsissa eräs taistelu tuotti minulle hyvin paljon raivon huutoja ja muita päänvaivoja, mutta Final Mixissä kyseisen taistelun voitin toisella yrittämällä. Viimeisimmät viholliset kyllä olivat suhtvaikeita, mutta helpompia verrattuna "tavalliseen".

Kohteiden lukitseminen on edelleen ongelmaista. Taistelutilassa Sora kohdistaa hyökkäyksensa lähimpään viholliseen, hakka hänet ja siirtyy seuraavaan kohteeseen. Välillä käy kuitenkin niin, että vihollinen hyppii kauemmas ja itse haluaisi siirtyä lähempänä olevaan viholliseen, mutta lukitus on edelleen siinä vihollisessa, joka lähti lätkimään.

Joskus myös Hessu ja Aku ärsyttävät. Eräs Sydämetön luo myrkkyaallon ympärilleen ja siihen osuessaan menettää hyvin paljon elämää. Tämä Sydämetön osaa muuttaa itsensä myös kiveksi, jolloin hän ei ota osumaa, vaikka sitä hakkaisi kuinka paljon. Hän myös tekee myrkkyaaltoa, vaikka hän olisi kivinen. Siinä vaiheessa kun Sydämetön muuttu kiveksi, ymmärtää lähteä tieltä pois ja odottaa, että hän muuttuu takaisin, mutta Aku ja Hessu eivät tajua sitä. He vain hakkaavat ja ottavat paljon osumaa. Välillä se turhauttaa, että he eivät tajua lähteä vaaran tieltä ja sitten isomman tappelun edessä he tuupertuvat melkein heti, koska aiemmassa tappelussa ottivat paljon osumaa.

Vaikka pikkuvikoja onkin paljon, se ei haittaa pelikokemusta. Mielestäni Kingdom Heartsissa on ainutlaatuinen juoni ja sen takia sitä jaksaa pelata yhä uudelleen. Vaikka pääsinkin Final Mixin läpi, tehtävää silti riittää. Tietysti haluan mahdollisimman monta trophya ja muutenkin haluan saada pelistä vielä viimeisimmätkin pisarat irti. Peliin ei siis kyllästy heti, kun sen on päässyt läpi.

Seuraamani pelikanavat

Seuraan muutamaa pelaajaa Youtubessa, koska muiden reaktioita on hauska katsoa. Välillä katson sellaisten pelien läpivetoa, joita en voi itse läpäistä, koska en omista kyseistä pelikonsolia. Joskus taas katson pelivideoita siksi, etten syystä tai toisesta ole päässyt kyseistä peliä läpi tai en ole vaivautunut ostamaan pelin koko versiota. Jotkut pelaajat tekevät pelaamistaan peleistä arvosteluja, joita on myös mukava seurata. Kollaasitkin ovat erittäin viihdyttäviä. Mutta pidemmittä puheitta tässä ovat seuraamani pelikanavat satunnaisessa järjestyksessä:

PewDiePie
Tätä ruotsalaisherraa olen seurannut kaksisen vuotta. Hän on hyvin aktiivinen, joten yleensä valikoin, mitä hänen pelaamistaan seuraan. PewDiePie tekee myös vlogeja, joten se luo mukavaa vaihtelua hänen videoihinsa.
Suosittelen: Amnesia: Redemption- Part 1. Koko video on puhuttu ruotsiksi!

Cry/Cryaotic/Chaotic Monki
Cry ja PewDiePie ovat tehneet monia videoita yhdessä ja PewDiePien kautta löysin Cryn. Häntä olen seurannut jotakuinkin pari kuukautta vähemmän kuin PewDiePieta. Crylla on todella hauska nauru, sitä kuunnellessa ei voi olla itse nauramatta. Cry pelaa, lukee tarinoita ja lyhentää joidenkin pelien juonen n. kymmeneen minuuttiin.
Suosittelen: The Cat Lady

Cinemassacre/Angry Video Game Nerd
Löysin vihaisen nörtin veljeni kautta, mutta olen seurannut hänen peliarvostelujaan noin vuoden verran. Cinemassacre tekee myös paljon muuta kuin pelkästään peliarvosteluja, mutta niitä pääosin seuraan. Hänen videoitaan katsellessa viihtyy koneella pitkään, jopa myöhään yöhön asti.
Suosittelen: Cheetahmen - Angry Video Game Nerd - Episode 91

NESRetku
Retkulla on samantyylisiä videoita kuin Angry Video Game Nerdillä, mutta suomalaisin maustein. Retkua olen seurannut noin vuoden, mutta hän tekee suht harvoin videoita, joten olen joutunut katsomaan vanhoja videoita yhä uudestaan ja uudestaan.
Suosittelen: Three Stooges (NES)

Laeppavika
Hyvin moni varmasti tietää tämän peliryhmän, mutta tätä olen seurannut melkein koko heidän olemassaolonsa ajan. Kondom Rallaasit on pakko katsoa aina kerta toisensa jälkeen. Laeppavian huumori on erittäin maukasta ja niille ei voi olla nauramatta.
Suosittelen: Scumbag bros U

fokktor
Myös tämän suomalaispelaajan löysin veljeni kautta. Häntä olen puolisen vuotta seurannut. Fokktor tekee myös vlogeja, joissa hän puhuu asiaa. Mielestäni fokktor on viihdyttävä yksin, mutta hän on vielä hauskempi kaverinsa Tvonin kanssa.
Suosittelen: Staattista Slender- Surinaa w/ Tvoni! Slender: The Arrival

Tässä myös pari kanavaa, mitä en seuraa, mutta seuraan heidän vlogikanaviaan:
ISI pelaa (ArmoaIsille)
eeddplays (eeddspeaks)